Patrik Björkenheim Ajatuksia muuttuvasta maailmasta

Mihin sitä hankintaosastoa oikein tarvitaan?

  • Näinkö?
    Näinkö?

MTV uutisoi tänään, että Helsingin kaupungin opetusviraston turvallisuuspäällikkö Hannu Suoniemi on vangittu vakavista rikosepäilyistä.

"Suoniemi vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa viime perjantaina epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Rikosepäilyt koskevat kymmenen vuoden ajanjaksoa 1.1.2006-31.1.2016. MTV Uutisten tietojen mukaan Suoniemen epäillään saaneen vuosien aikana jopa useiden miljoonien eurojen taloudellisen hyödyn liittyen opetusviraston tietoteknisiin hankintoihin."

Tämä on vakava asia ja ammattini puolesta läheinen. Päivätyössäni toimin hankintakonsulttina, ja olen aikaisemmin työskennellyt sisäänoston kanssa - viimeisten 3 vuoden aikana myös riskienhallinnallisesta näkökulmasta.

Olen suorittanut useita auditointeja ja varmistanut, että ns. compliance, eli lain- ja prosessinmukainen toiminta tapahtuu. Enemmän kuin kerran olen törmännyt kommentteihin, kuten "mihin sisäänostoa tai riskienhallintaa tarvitaan?"

"Sehän on vain kuluerä" tai "kyllähän nyt kaikki osaavat ostaa".

Niin, kyllähän kaikki osaavat ostaa, vähän liiankin hyvin. Ongelmaksi muodustuu se, kun ihmiset eivät ymmärrä yrityksen tai vielä tärkeämmin, julkisten varojen olevan kaikkea muuta kuin heidän omaansa. Tai - jos he käsittelevät näitä varoja, kuin omiaan. En ole aivan varma, kumpi näistä vaihtoehdoista on itse asiassa pahempi.

Jos ihminen käsittelee julkisia tai yrityksen varojaan kuin "omiaan", ja lopputuloksena on pienen piirin suosinta tai suora korruptio tai kavallus, voi tietenkin kysyä mitä muuta tällaisesta voi päätellä.

Koskaan ei ole suositeltavaa, että vain yksi ihminen voi vapauttaa käyttöön julkisia tai yrityksen varoja. Siinä tulisi aina olla useampi kerros kontrollia, sekä kontrollin varmistama järjestelmä. 

Tämän lisäksi tehtävien eriyttäminen, eli että esimerkiksi talousosasto ja -päällikkö vastaa rahojen käytöstä, mutta ei pysty niitä vapauttamaan ilman useamman henkilön mukanaoloa varmistaa, että yhdelle henkilölle ei muodostu liikaa valtaa.

Tässäkin - kuten monessa muussa asiassa - teknologia, riskienhallinta ja hankintaosaaminen tulee avuksi. Onneksi on olemassa ammattilaisia sekä tietojärjestelmiä (kuten toiminnanohjausjärjestelmä SAP), jotka mahdollistavat tämän kaiken ilman kamalaa paperisotaa tai manuaalista työtä taikka seurantaa.

Suomen asema vähiten korruptoituneiden maiden kärkikastissa on uhattuna, jos vastaavia tilanteita pääsee tapahtumaan.

Oma kantani on, että kaikki julkinen hankinta tulee olla täysin avointa, kilpailutus tulee käydä ilmi ja päätöksenteko sekä siihen vaikuttaneet tekijät pitää olla kaikille saatavilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Tuntematta asiaa tarkemmin, vasta tutkitaan. Ei sellaista järjestelmää ole, joka sulkisi pois kaikki väärinkäytökset!

Joskus taannoisina, muistojen mukaan niinä hyvinä ja mukavina aikoina!

Liikkui tietoa ilmoituksesta!

Etsitään kassanhoitajaa, entistä ja uutta.

Käyttäjän PatrikBjrkenheim kuva
Patrik Björkenheim

Hei Juhani, totta. Vasta tutkitaan. Eikä täysin varmaa järjestelmää ole, koska sekin on yhtä heikko, kuin sen heikoin lenkki. Siltikin - standarditasoisia kontrolleja ei ole vaikeaa julkisiinkaan infrastruktuureihin implementoida, ja voihan olla, että tässäkin tapauksessa syyt ovat olleen monisyisiä ja ihmisistä johtuvia.

Tästäkin huolimatta olen nähnyt sen verran "luovia" tapoja ohittaa kontrolleja, että ainoa tapa edelleen pienentää väärinkäytösten riski on tutkia ihmisten voimin näitä organisaatioita tasaisin väliajoin - auditoinnin muodossa.

T. Patrik

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Lähtökohtaisesti ongelma on myös siinä, että hankintapäätöksien salaaminen on kuitenkin käytännössä arkipäivää. Joo, saat kyllä tiedot hankintapäätöksistä. Mutta, saat ne kirjallisena. Että näin 2000 luvulla. Et siis esim. taulukkolaskenta kantana, jolloin kuluttaja voisi oikeasti valvoa mm ssa Espoon, tai Helsingin hankintojen pisteytyksien perusteita. paperilla vertaaminen kun ei onnistu. Läpinäkyvyyden puuttuminen on se todellinen ydin käytännössä.

SAP, eikä mikään muukaan toiminnanohjausjärjestelmä itsessään takaa luotettavuutta. Ainostaan suuret hankinta ja asentamiskulut päivityksineen. Esimerkkinä PV, joka instaloi SAPia kuukausikaupalla ja kalliiden konsulttien toimesta. Raskaat ERP projektit pikemminkin lamaannuttavat organisaatiot ja takaavat IT palveluosaston täystyöllisyyden vuosiksi.

Raportointi / analysointityökalut helppokäyttöisyydessään ovat kontrollerien toimivimmat työvälineet. Näiden käyttöön panostaminen auttaa julkista sektoria toimimaan sille asetettuja vaateita noudattaen.

Toimituksen poiminnat